Proverbs:1:20-33
fin@Proverbs:1:20 @ Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
fin@Proverbs:1:21 @ meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
fin@Proverbs:1:22 @ Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
fin@Proverbs:1:23 @ Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
fin@Proverbs:1:24 @ Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
fin@Proverbs:1:25 @ vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
fin@Proverbs:1:26 @ niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
fin@Proverbs:1:27 @ kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
fin@Proverbs:1:28 @ Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
fin@Proverbs:1:29 @ Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
fin@Proverbs:1:30 @ eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
fin@Proverbs:1:31 @ saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
fin@Proverbs:1:32 @ Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
fin@Proverbs:1:33 @ Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
![[pBiblx2]](/img/pbiblx2_logo3.png){kind=logo}