OT-POET.filter - fin ja:
fin@
Job:1:1 @ Uusin maassa oli mies, jonka nimi oli Job. Tämä mies oli nuhteeton ja rehellinen, pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa.
fin@Job:1:2 @ Hänelle syntyi seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
fin@Job:1:3 @ Ja karjaa hänellä oli seitsemäntuhatta lammasta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa härkäparia ja viisisataa aasintammaa sekä ylen paljon palvelijoita. Tämä mies oli kaikista Idän miehistä mahtavin.
fin@Job:1:4 @ Hänen pojillansa oli tapana laittaa pitoja, kullakin oli pidot talossaan vuoropäivänänsä; he lähettivät silloin sanan ja kutsuivat kolme sisartansa syömään ja juomaan kanssansa.
fin@Job:1:5 @ Mutta kun pitopäivät olivat kiertonsa kiertäneet, lähetti Job sanan ja pyhitti heidät; hän nousi varhain aamulla ja uhrasi polttouhreja, yhtä monta kuin heitä oli. Sillä Job ajatteli: "Ehkä poikani ovat tehneet syntiä ja sydämessään luopuneet Jumalasta". Näin Job teki aina.
fin@Job:1:6 @ Mutta kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa.
fin@Job:1:7 @ Niin Herra kysyi saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta".
fin@Job:1:8 @ Niin Herra sanoi saatanalle: "Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa."
fin@Job:1:9 @ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Suottako Job pelkää Jumalaa?
fin@Job:1:10 @ Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on; olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ympäri maata.
fin@Job:1:11 @ Mutta ojennapa kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi."
fin@Job:1:12 @ Niin Herra sanoi saatanalle: "Katso, kaikki, mitä hänellä on, olkoon sinun käsissäsi; älä vain koske kädelläsi häneen itseensä". Ja saatana meni pois Herran edestä.
fin@Job:1:13 @ Kun sitten eräänä päivänä hänen poikansa ja tyttärensä söivät ja joivat viiniä vanhimman veljensä talossa,
fin@Job:1:14 @ tuli sanansaattaja Jobin luo ja sanoi: "Raavailla kynnettiin, ja aasintammat kävivät niiden vieressä laitumella;
fin@Job:1:15 @ niin sabalaiset hyökkäsivät ja ryöstivät ne ja surmasivat palvelijat miekan terällä. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:16 @ Hänen vielä puhuessaan tuli toinen ja sanoi: "Jumalan tuli iski alas taivaasta, sytytti palamaan lampaat ja palvelijat ja kulutti heidät. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:17 @ Hänen vielä puhuessaan tuli taas toinen ja sanoi: "Kaldealaiset asettuivat kolmeen joukkoon ja karkasivat kamelien kimppuun, ryöstivät ne ja surmasivat palvelijat miekan terällä. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:18 @ Hänen vielä puhuessaan tuli taas toinen ja sanoi: "Poikasi ja tyttäresi söivät ja joivat viiniä vanhimman veljensä talossa;
fin@Job:1:19 @ katso, silloin suuri tuulispää tuli tuolta puolen erämaan ja iski talon neljään nurkkaan, ja se luhistui nuorukaisten päälle, niin että he kuolivat. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:20 @ Silloin Job nousi, repäisi viittansa ja leikkasi hiuksensa, heittäytyi maahan ja rukoili.
fin@Job:1:21 @ Ja hän sanoi: "Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi."
fin@Job:1:22 @ Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan.
fin@Job:2:1 @ Ja kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa ja asettui Herran eteen.
fin@Job:2:2 @ Niin Herra kysyi saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta".
fin@Job:2:3 @ Niin Herra sanoi saatanalle: "Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa. Vielä hän pysyy hurskaudessansa, ja sinä olet yllyttänyt minut häntä vastaan, tuhoamaan hänet syyttömästi."
fin@Job:2:4 @ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Nahka nahasta; ja kaikki, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestänsä.
fin@Job:2:5 @ Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi."
fin@Job:2:7 @ Niin saatana meni pois Herran edestä ja löi Jobiin pahoja paiseita, kantapäästä kiireeseen asti.
fin@Job:2:8 @ Ja tämä otti saviastian sirun, sillä kaapiakseen itseänsä, ja istui tuhkaläjään.
fin@Job:2:9 @ Niin hänen vaimonsa sanoi hänelle: "Vieläkö pysyt hurskaudessasi? Kiroa Jumala ja kuole."
fin@Job:2:11 @ Kun Jobin kolme ystävää kuuli kaiken onnettomuuden, joka häntä oli kohdannut, tulivat he kukin kotipaikastansa: teemanilainen Elifas, suuhilainen Bildad ja naemalainen Soofar; ja he sopivat keskenänsä ja menivät surkuttelemaan ja lohduttamaan häntä.
fin@Job:2:12 @ Mutta kun he jonkun matkan päässä nostivat silmänsä, eivät he enää voineet tuntea häntä; niin he korottivat äänensä ja itkivät, repäisivät kukin viittansa ja viskasivat tomua taivasta kohti päittensä päälle.
fin@Job:2:13 @ Sitten he istuivat hänen kanssaan maassa seitsemän päivää ja seitsemän yötä, eikä kukaan heistä puhunut sanaakaan hänelle, sillä he näkivät, että hänen tuskansa oli ylen suuri.
fin@Job:3:1 @ Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
fin@Job:3:2 @ Job lausui ja sanoi:
fin@Job:3:3 @ "Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
fin@Job:3:5 @ Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
fin@Job:3:8 @ Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.
fin@Job:3:13 @ Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä
fin@Job:3:14 @ kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,
fin@Job:3:19 @ Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.
fin@Job:3:20 @ Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,
fin@Job:3:25 @ Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
fin@Job:3:26 @ Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."
fin@Job:4:1 @ Silloin teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
fin@Job:4:3 @ Katso, monta sinä olet ojentanut, ja hervonneita käsiä olet vahvistanut;
fin@Job:4:4 @ sanasi ovat nostaneet kompastunutta, ja rauenneita polvia olet voimistanut.
fin@Job:4:6 @ Eikö jumalanpelkosi ole sinun uskalluksesi ja nuhteeton vaelluksesi sinun toivosi?
fin@Job:4:7 @ Ajattele, kuka viaton on koskaan hukkunut, ja missä ovat rehelliset joutuneet perikatoon?
fin@Job:4:8 @ Minkä minä olen nähnyt, niin ne, jotka vääryyttä kyntävät ja turmiota kylvävät, ne sitä niittävätkin.
fin@Job:4:10 @ Leijonan ärjyntä, jalopeuran ääni vaiennetaan, ja nuorten leijonain hampaat murskataan;
fin@Job:4:11 @ jalopeura menehtyy saaliin puutteesta, ja naarasleijonan pennut hajaantuvat.
fin@Job:4:12 @ Ja minulle tuli salaa sana, korvani kuuli kuiskauksen,
fin@Job:4:13 @ kun ajatukset liikkuivat öisissä näyissä, kun raskas uni oli vallannut ihmiset.
fin@Job:4:14 @ Pelko ja vavistus yllättivät minut, peljästyttivät kaikki minun luuni.
fin@Job:4:15 @ Tuulen henkäys hiveli kasvojani, ihoni karvat nousivat pystyyn.
fin@Job:4:17 @ 'Onko ihminen vanhurskas Jumalan edessä, onko mies Luojansa edessä puhdas?
fin@Job:4:18 @ Katso, palvelijoihinsakaan hän ei luota, enkeleissäänkin hän havaitsee vikoja;
fin@Job:4:21 @ Eikö niin: heidän telttanuoransa irroitetaan, ja he kuolevat, viisaudesta osattomina.'"
fin@Job:5:1 @ "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
fin@Job:5:3 @ Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
fin@Job:5:4 @ Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
fin@Job:5:5 @ Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen - ottaa sen vaikka orjantappuroista - ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
fin@Job:5:7 @ vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
fin@Job:5:8 @ Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
fin@Job:5:9 @ hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
fin@Job:5:10 @ joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
fin@Job:5:11 @ että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
fin@Job:5:14 @ päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
fin@Job:5:16 @ Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
fin@Job:5:18 @ Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
fin@Job:5:19 @ Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
fin@Job:5:20 @ Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
fin@Job:5:22 @ Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
fin@Job:5:23 @ Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
fin@Job:5:24 @ Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
fin@Job:5:25 @ Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
fin@Job:5:26 @ Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
fin@Job:5:27 @ Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."
fin@Job:6:1 @ Job vastasi ja sanoi:
fin@Job:6:2 @ "Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
fin@Job:6:5 @ Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?
fin@Job:6:8 @ Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
fin@Job:6:9 @ Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
fin@Job:6:10 @ Niin olisi vielä lohdutuksenani - ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla - etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
fin@Job:6:11 @ Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?
fin@Job:6:18 @ Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
fin@Job:6:21 @ Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.
fin@Job:6:22 @ Olenko sanonut: 'Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,
fin@Job:6:23 @ pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
fin@Job:6:26 @ Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.
fin@Job:6:27 @ Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
fin@Job:6:28 @ Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.
fin@Job:7:2 @ Hän on orjan kaltainen, joka halajaa varjoon, ja niinkuin palkkalainen, joka odottaa palkkaansa.
fin@Job:7:3 @ Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.
fin@Job:7:4 @ Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
fin@Job:7:5 @ Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.
fin@Job:7:9 @ Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse.
fin@Job:7:10 @ Ei hän enää palaja taloonsa, eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne.
fin@Job:7:13 @ Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa minun tuskaani,
fin@Job:7:14 @ niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä.
fin@Job:7:17 @ Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi,
fin@Job:7:20 @ Jos olenkin syntiä tehnyt, niin mitä olen sillä sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartioitsija? Minkätähden asetit minut maalitauluksesi, ja minkätähden tulin itselleni taakaksi?
fin@Job:7:21 @ Minkätähden et anna rikostani anteeksi etkä poista pahaa tekoani? Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun, ja jos etsit minua, niin ei minua enää ole."
fin@Job:8:1 @ Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
fin@Job:8:2 @ "Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?
fin@Job:8:5 @ Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,
fin@Job:8:6 @ jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.
fin@Job:8:10 @ He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:
fin@Job:8:13 @ Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,
fin@Job:8:15 @ Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.
fin@Job:8:16 @ Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.
fin@Job:8:19 @ Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'
fin@Job:8:21 @ Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.
fin@Job:8:22 @ Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole."
fin@Job:9:1 @ Job vastasi ja sanoi:
fin@Job:9:4 @ Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?
fin@Job:9:6 @ hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
fin@Job:9:7 @ hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;
fin@Job:9:8 @ hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
fin@Job:9:9 @ hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;
fin@Job:9:10 @ hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.
fin@Job:9:13 @ Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuvat Rahabin auttajat.
fin@Job:9:14 @ Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?
fin@Job:9:16 @ Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,
fin@Job:9:17 @ hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
fin@Job:9:25 @ Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin, pakenevat onnea näkemättä,
fin@Job:9:27 @ Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani, muuttaa muotoni ja ilostua,
fin@Job:9:28 @ niin minä kauhistun kaikkia kipujani, tiedän, ettet julista minua viattomaksi.
fin@Job:9:30 @ Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,
fin@Job:9:32 @ Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
fin@Job:9:33 @ Ei ole meillä riidanratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän molempien päälle
fin@Job:9:34 @ ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni, niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;
fin@Job:10:1 @ "Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa,
fin@Job:10:6 @ koska etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntiäni,
fin@Job:10:7 @ vaikka tiedät, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka sinun käsistäsi auttaa?'
fin@Job:10:8 @ Sinun kätesi ovat minut luoneet ja tehneet; yhtäkaikki minut perin juurin tuhoat.
fin@Job:10:9 @ Muista, että sinä olet muovaillut minut niinkuin saven, ja nyt muutat minut tomuksi jälleen.
fin@Job:10:10 @ Etkö sinä valanut minua niinkuin maitoa ja juoksuttanut niinkuin juustoa?
fin@Job:10:11 @ Sinä puetit minut nahalla ja lihalla ja kudoit minut luista ja jänteistä kokoon.
fin@Job:10:12 @ Elämän ja armon olet sinä minulle suonut, ja sinun huolenpitosi on varjellut minun henkeni.
fin@Job:10:14 @ jos minä syntiä tein, niin sinä vartioitsit minua, ja minun rikostani et antanut anteeksi.
fin@Job:10:15 @ Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en kuitenkaan voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen.
fin@Job:10:16 @ Jos minun pääni nousee, niin sinä ajat minua niinkuin leijona ja teet yhä ihmeitäsi minua vastaan.
fin@Job:10:17 @ Sinä hankit yhä uusia todistajia minua vastaan, ja vihasi minuun kasvaa, ja sinä tuot vereksiä joukkoja minun kimppuuni.
fin@Job:10:21 @ ennenkuin lähden, ikinä palajamatta, pimeyden ja synkeyden maahan,
fin@Job:10:22 @ maahan, jonka pimeys on synkkä pilkkopimeä ja sekasorto ja jossa valkeneminenkin on pimeyttä."
fin@Job:11:1 @ Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
fin@Job:11:2 @ "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?
fin@Job:11:3 @ Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?
fin@Job:11:4 @ Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.
fin@Job:11:5 @ Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan
fin@Job:11:6 @ ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
fin@Job:11:9 @ Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.
fin@Job:11:10 @ Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?
fin@Job:11:12 @ Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.
fin@Job:11:13 @ Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa -
fin@Job:11:19 @ asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
fin@Job:11:20 @ Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."
fin@Job:12:1 @ Job vastasi ja sanoi:
fin@Job:12:2 @ "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
fin@Job:12:3 @ Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
fin@Job:12:5 @ Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
fin@Job:12:6 @ Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
fin@Job:12:7 @ "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
fin@Job:12:8 @ tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
fin@Job:12:10 @ hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
fin@Job:12:11 @ "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
fin@Job:12:12 @ "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
fin@Job:12:13 @ "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
fin@Job:12:15 @ Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
fin@Job:12:16 @ Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
fin@Job:12:17 @ Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
fin@Job:12:18 @ Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
fin@Job:12:19 @ Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
fin@Job:12:20 @ Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
fin@Job:12:21 @ Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
fin@Job:12:22 @ Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
fin@Job:12:23 @ Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
fin@Job:12:24 @ Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
fin@Job:12:25 @ He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
fin@Job:13:1 @ "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
fin@Job:13:6 @ Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
fin@Job:13:7 @ Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
fin@Job:13:8 @ tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
fin@Job:13:11 @ Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
fin@Job:13:14 @ Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
fin@Job:13:17 @ Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
fin@Job:13:19 @ Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
fin@Job:13:21 @ ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
fin@Job:13:22 @ sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
fin@Job:13:23 @ Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
fin@Job:13:24 @ Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
fin@Job:13:26 @ koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
fin@Job:13:27 @ koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
fin@Job:14:1 @ "Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta,
fin@Job:14:2 @ kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.
fin@Job:14:3 @ Ja sellaista sinä pidät silmällä ja viet minut käymään oikeutta kanssasi!
fin@Job:14:5 @ Hänen päivänsä ovat määrätyt, ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi; sinä olet asettanut hänelle määrän, jonka ylitse hän ei pääse.
fin@Job:14:6 @ Niin käännä katseesi pois hänestä, että hän pääsisi rauhaan ja että hän saisi iloita niinkuin palkkalainen päivän päätettyään.
fin@Job:14:8 @ Vaikka sen juuri vanhenee maassa ja sen kanto kuolee multaan,
fin@Job:14:9 @ niin se veden tuoksusta versoo jälleen ja tekee oksia niinkuin istukas.
fin@Job:14:11 @ Vesi juoksee pois järvestä, ja joki tyhjenee ja kuivuu;
fin@Job:14:13 @ Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!
fin@Job:14:15 @ Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa.
fin@Job:14:17 @ rikokseni olisi sinetillä lukittuna kukkaroon, ja pahat tekoni sinä peittäisit piiloon.
fin@Job:14:18 @ Mutta vuorikin vyöryy ja hajoaa, ja kallio siirtyy sijaltansa,
fin@Job:14:19 @ vesi kuluttaa kivet, ja rankkasade huuhtoo pois maan mullan; niin sinä hävität ihmisen toivon.
fin@Job:14:20 @ Sinä masennat hänet iäksi, ja hän lähtee; sinä muutat hänen muotonsa ja lähetät hänet menemään.
fin@Job:15:1 @ Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
fin@Job:15:3 @ Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
fin@Job:15:4 @ Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
fin@Job:15:5 @ Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
fin@Job:15:8 @ Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
fin@Job:15:10 @ Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
fin@Job:15:11 @ Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
fin@Job:15:13 @ niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
fin@Job:15:16 @ saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
fin@Job:15:19 @ niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
fin@Job:15:20 @ 'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
fin@Job:15:22 @ Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
fin@Job:15:24 @ Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
fin@Job:15:25 @ Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
fin@Job:15:26 @ ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
fin@Job:15:27 @ koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
fin@Job:15:29 @ jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
fin@Job:15:30 @ Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
fin@Job:15:32 @ Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
fin@Job:15:34 @ Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
fin@Job:15:35 @ He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
fin@Job:16:1 @ Job vastasi ja sanoi:
fin@Job:16:4 @ Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
fin@Job:16:5 @ rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.
fin@Job:16:6 @ Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?
fin@Job:16:8 @ ja olet minut kukistanut - siitä muka tuli todistaja - ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
fin@Job:16:9 @ Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
fin@Job:16:10 @ he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
fin@Job:16:11 @ Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
fin@Job:16:12 @ Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;
fin@Job:16:14 @ Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
fin@Job:16:15 @ Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.
fin@Job:16:16 @ Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
fin@Job:16:17 @ vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
fin@Job:16:18 @ Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!
fin@Job:16:19 @ Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
fin@Job:16:21 @ että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.
fin@Job:16:22 @ Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."
fin@Job:17:2 @ Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
fin@Job:17:3 @ Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
fin@Job:17:5 @ Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
fin@Job:17:7 @ Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
fin@Job:17:8 @ Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
fin@Job:17:9 @ Mutta hurskas pysyy tiellänsä,