OT-POET.filter - fin y:
fin@
Job:1:2 @ Hänelle syntyi seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
fin@Job:1:3 @ Ja karjaa hänellä oli seitsemäntuhatta lammasta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa härkäparia ja viisisataa aasintammaa sekä ylen paljon palvelijoita. Tämä mies oli kaikista Idän miehistä mahtavin.
fin@Job:1:4 @ Hänen pojillansa oli tapana laittaa pitoja, kullakin oli pidot talossaan vuoropäivänänsä; he lähettivät silloin sanan ja kutsuivat kolme sisartansa syömään ja juomaan kanssansa.
fin@Job:1:5 @ Mutta kun pitopäivät olivat kiertonsa kiertäneet, lähetti Job sanan ja pyhitti heidät; hän nousi varhain aamulla ja uhrasi polttouhreja, yhtä monta kuin heitä oli. Sillä Job ajatteli: "Ehkä poikani ovat tehneet syntiä ja sydämessään luopuneet Jumalasta". Näin Job teki aina.
fin@Job:1:6 @ Mutta kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa.
fin@Job:1:7 @ Niin Herra kysyi saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta".
fin@Job:1:10 @ Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on; olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ympäri maata.
fin@Job:1:13 @ Kun sitten eräänä päivänä hänen poikansa ja tyttärensä söivät ja joivat viiniä vanhimman veljensä talossa,
fin@Job:1:14 @ tuli sanansaattaja Jobin luo ja sanoi: "Raavailla kynnettiin, ja aasintammat kävivät niiden vieressä laitumella;
fin@Job:1:15 @ niin sabalaiset hyökkäsivät ja ryöstivät ne ja surmasivat palvelijat miekan terällä. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:16 @ Hänen vielä puhuessaan tuli toinen ja sanoi: "Jumalan tuli iski alas taivaasta, sytytti palamaan lampaat ja palvelijat ja kulutti heidät. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:17 @ Hänen vielä puhuessaan tuli taas toinen ja sanoi: "Kaldealaiset asettuivat kolmeen joukkoon ja karkasivat kamelien kimppuun, ryöstivät ne ja surmasivat palvelijat miekan terällä. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:18 @ Hänen vielä puhuessaan tuli taas toinen ja sanoi: "Poikasi ja tyttäresi söivät ja joivat viiniä vanhimman veljensä talossa;
fin@Job:1:19 @ katso, silloin suuri tuulispää tuli tuolta puolen erämaan ja iski talon neljään nurkkaan, ja se luhistui nuorukaisten päälle, niin että he kuolivat. Vain minä yksin pelastuin kertomaan tämän sinulle."
fin@Job:1:20 @ Silloin Job nousi, repäisi viittansa ja leikkasi hiuksensa, heittäytyi maahan ja rukoili.
fin@Job:1:21 @ Ja hän sanoi: "Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi."
fin@Job:1:22 @ Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan.
fin@Job:2:1 @ Ja kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa ja asettui Herran eteen.
fin@Job:2:2 @ Niin Herra kysyi saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta".
fin@Job:2:3 @ Niin Herra sanoi saatanalle: "Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa. Vielä hän pysyy hurskaudessansa, ja sinä olet yllyttänyt minut häntä vastaan, tuhoamaan hänet syyttömästi."
fin@Job:2:9 @ Niin hänen vaimonsa sanoi hänelle: "Vieläkö pysyt hurskaudessasi? Kiroa Jumala ja kuole."
fin@Job:2:10 @ Mutta hän vastasi hänelle: "Sinä puhut niinkuin mikäkin houkka nainen. Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?" Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä huulillansa.
fin@Job:2:11 @ Kun Jobin kolme ystävää kuuli kaiken onnettomuuden, joka häntä oli kohdannut, tulivat he kukin kotipaikastansa: teemanilainen Elifas, suuhilainen Bildad ja naemalainen Soofar; ja he sopivat keskenänsä ja menivät surkuttelemaan ja lohduttamaan häntä.
fin@Job:2:13 @ Sitten he istuivat hänen kanssaan maassa seitsemän päivää ja seitsemän yötä, eikä kukaan heistä puhunut sanaakaan hänelle, sillä he näkivät, että hänen tuskansa oli ylen suuri.
fin@Job:3:1 @ Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
fin@Job:3:3 @ "Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
fin@Job:3:4 @ Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.
fin@Job:3:5 @ Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
fin@Job:3:6 @ Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.
fin@Job:3:7 @ Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.
fin@Job:3:9 @ Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,
fin@Job:3:10 @ koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.
fin@Job:3:11 @ Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?
fin@Job:3:14 @ kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,
fin@Job:3:15 @ päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;
fin@Job:3:16 @ tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.
fin@Job:3:19 @ Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.
fin@Job:3:22 @ jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan -
fin@Job:3:26 @ Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."
fin@Job:4:5 @ Mutta nyt, kun itseäsi kova kohtaa, sinä tuskastut, kun se sinuun sattuu, sinä kauhistut.
fin@Job:4:8 @ Minkä minä olen nähnyt, niin ne, jotka vääryyttä kyntävät ja turmiota kylvävät, ne sitä niittävätkin.
fin@Job:4:9 @ Jumalan henkäyksestä he hukkuvat, hänen vihansa hengestä he häviävät.
fin@Job:4:10 @ Leijonan ärjyntä, jalopeuran ääni vaiennetaan, ja nuorten leijonain hampaat murskataan;
fin@Job:4:11 @ jalopeura menehtyy saaliin puutteesta, ja naarasleijonan pennut hajaantuvat.
fin@Job:4:13 @ kun ajatukset liikkuivat öisissä näyissä, kun raskas uni oli vallannut ihmiset.
fin@Job:4:14 @ Pelko ja vavistus yllättivät minut, peljästyttivät kaikki minun luuni.
fin@Job:4:15 @ Tuulen henkäys hiveli kasvojani, ihoni karvat nousivat pystyyn.
fin@Job:5:1 @ "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
fin@Job:5:2 @ Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
fin@Job:5:5 @ Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen - ottaa sen vaikka orjantappuroista - ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
fin@Job:5:7 @ vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
fin@Job:5:12 @ Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
fin@Job:5:14 @ päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
fin@Job:5:15 @ Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
fin@Job:5:16 @ Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
fin@Job:5:18 @ Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
fin@Job:5:21 @ Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
fin@Job:5:22 @ Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
fin@Job:5:26 @ Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
fin@Job:6:3 @ Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.
fin@Job:6:4 @ Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.
fin@Job:6:6 @ Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?
fin@Job:6:8 @ Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
fin@Job:6:10 @ Niin olisi vielä lohdutuksenani - ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla - etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
fin@Job:6:14 @ Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.
fin@Job:6:16 @ Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;
fin@Job:6:17 @ auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.
fin@Job:6:18 @ Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
fin@Job:6:19 @ Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;
fin@Job:6:20 @ he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.
fin@Job:6:21 @ Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.
fin@Job:6:24 @ Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.
fin@Job:6:27 @ Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
fin@Job:6:28 @ Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.
fin@Job:6:29 @ Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
fin@Job:6:30 @ Olisiko minun kielelläni vääryys? Eikö suulakeni tuntisi, mikä turmioksi on?"
fin@Job:7:3 @ Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.
fin@Job:7:4 @ Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
fin@Job:7:7 @ Muista, että minun elämäni on tuulen henkäys; minun silmäni ei enää saa onnea nähdä.
fin@Job:7:9 @ Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse.
fin@Job:7:14 @ niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä.
fin@Job:7:16 @ Olen kyllästynyt, en tahdo elää iankaiken; anna minun olla rauhassa, sillä tuulen henkäystä ovat minun päiväni.
fin@Job:7:19 @ Etkö koskaan käännä pois katsettasi minusta, etkö hellitä minusta sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi?
fin@Job:7:20 @ Jos olenkin syntiä tehnyt, niin mitä olen sillä sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartioitsija? Minkätähden asetit minut maalitauluksesi, ja minkätähden tulin itselleni taakaksi?
fin@Job:7:21 @ Minkätähden et anna rikostani anteeksi etkä poista pahaa tekoani? Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun, ja jos etsit minua, niin ei minua enää ole."
fin@Job:8:2 @ "Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?
fin@Job:8:4 @ Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.
fin@Job:8:7 @ Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.
fin@Job:8:8 @ Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.
fin@Job:8:10 @ He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:
fin@Job:8:13 @ Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,
fin@Job:8:16 @ Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.
fin@Job:8:18 @ Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.
fin@Job:8:20 @ Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.
fin@Job:8:21 @ Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.
fin@Job:9:3 @ Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.
fin@Job:9:4 @ Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?
fin@Job:9:6 @ hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
fin@Job:9:8 @ hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
fin@Job:9:11 @ Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
fin@Job:9:15 @ Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.
fin@Job:9:17 @ hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
fin@Job:9:18 @ joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.
fin@Job:9:19 @ Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'
fin@Job:9:20 @ Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
fin@Job:9:21 @ Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
fin@Job:9:22 @ Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
fin@Job:9:24 @ Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot - ellei hän, kuka sitten?
fin@Job:9:29 @ Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?
fin@Job:9:30 @ Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,
fin@Job:9:32 @ Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
fin@Job:10:1 @ "Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa,
fin@Job:10:2 @ minä sanon Jumalalle: 'Älä tuomitse minua syylliseksi; ilmaise minulle, miksi vaadit minua tilille.
fin@Job:10:3 @ Onko sinulla hyötyä siitä, että teet väkivaltaa, että oman käsialasi hylkäät, mutta valaiset jumalattomain neuvoa?
fin@Job:10:6 @ koska etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntiäni,
fin@Job:10:7 @ vaikka tiedät, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka sinun käsistäsi auttaa?'
fin@Job:10:8 @ Sinun kätesi ovat minut luoneet ja tehneet; yhtäkaikki minut perin juurin tuhoat.
fin@Job:10:9 @ Muista, että sinä olet muovaillut minut niinkuin saven, ja nyt muutat minut tomuksi jälleen.
fin@Job:10:13 @ Mutta sinä kätkit sydämeesi tämän; minä tiedän, että tämä oli sinun mielessäsi:
fin@Job:10:14 @ jos minä syntiä tein, niin sinä vartioitsit minua, ja minun rikostani et antanut anteeksi.
fin@Job:10:15 @ Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en kuitenkaan voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen.
fin@Job:10:16 @ Jos minun pääni nousee, niin sinä ajat minua niinkuin leijona ja teet yhä ihmeitäsi minua vastaan.
fin@Job:10:17 @ Sinä hankit yhä uusia todistajia minua vastaan, ja vihasi minuun kasvaa, ja sinä tuot vereksiä joukkoja minun kimppuuni.
fin@Job:10:20 @ Ovathan päiväni vähissä; hän antakoon minun olla rauhassa, hän kääntyköön minusta pois, että hiukkasen ilostuisin,
fin@Job:10:21 @ ennenkuin lähden, ikinä palajamatta, pimeyden ja synkeyden maahan,
fin@Job:10:22 @ maahan, jonka pimeys on synkkä pilkkopimeä ja sekasorto ja jossa valkeneminenkin on pimeyttä."
fin@Job:11:6 @ ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
fin@Job:11:7 @ Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?
fin@Job:11:8 @ Se on korkea kuin taivas - mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela - mitä voit ymmärtää?
fin@Job:11:11 @ Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.
fin@Job:11:12 @ Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.
fin@Job:11:13 @ Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa -
fin@Job:11:14 @ mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi -
fin@Job:11:18 @ Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet - käyt turvallisesti levolle,
fin@Job:11:20 @ Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."
fin@Job:12:2 @ "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
fin@Job:12:3 @ Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
fin@Job:12:4 @ Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
fin@Job:12:5 @ Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
fin@Job:12:6 @ Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
fin@Job:12:7 @ "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
fin@Job:12:9 @ Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
fin@Job:12:12 @ "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
fin@Job:12:13 @ "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
fin@Job:12:15 @ Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
fin@Job:12:16 @ Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
fin@Job:12:17 @ Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
fin@Job:12:18 @ Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
fin@Job:12:19 @ Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
fin@Job:12:21 @ Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
fin@Job:12:22 @ Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
fin@Job:12:24 @ Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
fin@Job:13:1 @ "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
fin@Job:13:4 @ Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
fin@Job:13:8 @ tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
fin@Job:13:9 @ Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
fin@Job:13:11 @ Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
fin@Job:13:13 @ Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
fin@Job:13:16 @ Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
fin@Job:13:18 @ Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
fin@Job:13:20 @ Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
fin@Job:13:23 @ Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
fin@Job:13:28 @ "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
fin@Job:14:1 @ "Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta,
fin@Job:14:2 @ kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.
fin@Job:14:3 @ Ja sellaista sinä pidät silmällä ja viet minut käymään oikeutta kanssasi!
fin@Job:14:4 @ Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään.
fin@Job:14:5 @ Hänen päivänsä ovat määrätyt, ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi; sinä olet asettanut hänelle määrän, jonka ylitse hän ei pääse.
fin@Job:14:6 @ Niin käännä katseesi pois hänestä, että hän pääsisi rauhaan ja että hän saisi iloita niinkuin palkkalainen päivän päätettyään.
fin@Job:14:10 @ Mutta mies kun kuolee, makaa hän martaana; kun ihminen on henkensä heittänyt, missä hän on sitten?
fin@Job:14:11 @ Vesi juoksee pois järvestä, ja joki tyhjenee ja kuivuu;
fin@Job:14:12 @ niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa.
fin@Job:14:14 @ Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? Minä vartoaisin kaikki sotapalvelukseni päivät, kunnes pääsyvuoroni joutuisi.
fin@Job:14:16 @ Silloin sinä laskisit minun askeleeni, et pitäisi vaaria minun synnistäni;
fin@Job:14:18 @ Mutta vuorikin vyöryy ja hajoaa, ja kallio siirtyy sijaltansa,
fin@Job:15:2 @ "Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
fin@Job:15:3 @ Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
fin@Job:15:4 @ Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
fin@Job:15:6 @ Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
fin@Job:15:7 @ Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
fin@Job:15:9 @ Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
fin@Job:15:11 @ Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
fin@Job:15:12 @ Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
fin@Job:15:13 @ niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
fin@Job:15:14 @ Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
fin@Job:15:15 @ Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
fin@Job:15:16 @ saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
fin@Job:15:17 @ Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
fin@Job:15:19 @ niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
fin@Job:15:20 @ 'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
fin@Job:15:21 @ Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
fin@Job:15:22 @ Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
fin@Job:15:23 @ Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
fin@Job:15:24 @ Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
fin@Job:15:25 @ Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
fin@Job:15:26 @ ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
fin@Job:15:28 @ asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
fin@Job:15:29 @ jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
fin@Job:15:30 @ Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
fin@Job:15:31 @ Älköön hän turvatko turhuuteen - hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
fin@Job:15:32 @ Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
fin@Job:15:33 @ Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
fin@Job:15:35 @ He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
fin@Job:16:3 @ Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?
fin@Job:16:4 @ Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
fin@Job:16:7 @ Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni
fin@Job:16:8 @ ja olet minut kukistanut - siitä muka tuli todistaja - ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
fin@Job:16:10 @ he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
fin@Job:16:11 @ Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
fin@Job:16:13 @ hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
fin@Job:16:14 @ Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
fin@Job:16:16 @ Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
fin@Job:16:17 @ vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
fin@Job:16:19 @ Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
fin@Job:16:20 @ Ystäväni pitävät minua pilkkanansa - Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,
fin@Job:17:2 @ Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
fin@Job:17:3 @ Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
fin@Job:17:4 @ Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
fin@Job:17:5 @ Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
fin@Job:17:6 @ Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
fin@Job:17:7 @ Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
fin@Job:17:8 @ Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
fin@Job:17:9 @ Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
fin@Job:17:10 @ Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
fin@Job:17:11 @ Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
fin@Job:17:12 @ Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
fin@Job:17:13 @ Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen,
fin@Job:17:16 @ Ne astuvat alas tuonelan salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa."
fin@Job:18:3 @ Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
fin@Job:18:4 @ Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi - sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
fin@Job:18:8 @ Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
fin@Job:18:9 @ Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
fin@Job:18:10 @ hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
fin@Job:18:12 @ Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
fin@Job:18:14 @ Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
fin@Job:18:16 @ Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
fin@Job:18:18 @ Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
fin@Job:18:20 @ Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
fin@Job:18:21 @ Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
fin@Job:19:3 @ Jo kymmenenkin kertaa olette minua häväisseet, häpeämättä te minua rääkkäätte.
fin@Job:19:4 @ Olenko todella hairahtunut, yöpyykö hairahdukseni minun luonani?
fin@Job:19:5 @ Tahi voitteko todella ylvästellä minua vastaan ja todistaa minun ansainneen häpeäni?
fin@Job:19:6 @ Tietäkää siis, että Jumala on tehnyt minulle vääryyttä ja on kietonut minut verkkoonsa.
fin@Job:19:8 @ Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni.
fin@Job:19:10 @ Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.
fin@Job:19:11 @ Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua vihollisenansa.
fin@Job:19:12 @ Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdessä ja tekivät tiensä minua vastaan ja leiriytyivät minun majani ympärille.
fin@Job:19:16 @ Minä kutsun palvelijaani, eikä hän vastaa; minun suuni täytyy nöyrästi rukoilla häntä.
fin@Job:19:17 @ Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni, hajuni on äitini pojista ilkeä.
fin@Job:19:19 @ Kaikki seuratoverini inhoavat minua, ja ne, joita minä rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.
fin@Job:19:21 @ Armahtakaa minua, armahtakaa, te, minun ystäväni, sillä Jumalan käsi on minuun koskenut.
fin@Job:19:22 @ Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala, ettekä saa kylläänne minun lihastani?
fin@Job:19:24 @ rautataltalla ja lyijyllä hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi!