OT-POET.filter - fin sen:
fin@
Job:1:20 @ Silloin Job nousi, repäisi viittansa ja leikkasi hiuksensa, heittäytyi maahan ja rukoili.
fin@Job:3:1 @ Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
fin@Job:3:5 @ Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
fin@Job:3:6 @ Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.
fin@Job:3:8 @ Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.
fin@Job:3:9 @ Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,
fin@Job:3:12 @ Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?
fin@Job:3:24 @ Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
fin@Job:4:12 @ Ja minulle tuli salaa sana, korvani kuuli kuiskauksen,
fin@Job:4:16 @ Siinä seisoi - sen näköä en erottanut - haamu minun silmäini edessä; minä kuulin kuiskaavan äänen:
fin@Job:4:19 @ saati niissä, jotka savimajoissa asuvat, joiden perustus on maan tomussa! He rusentuvat kuin koiperhonen;
fin@Job:5:4 @ Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
fin@Job:5:5 @ Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen - ottaa sen vaikka orjantappuroista - ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
fin@Job:6:2 @ "Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
fin@Job:6:3 @ Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.
fin@Job:6:10 @ Niin olisi vielä lohdutuksenani - ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla - etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
fin@Job:6:23 @ pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
fin@Job:6:26 @ Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.
fin@Job:7:1 @ "Eikö ihmisen olo maan päällä ole sotapalvelusta, eivätkö hänen päivänsä ole niinkuin palkkalaisen päivät?
fin@Job:7:3 @ Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.
fin@Job:7:8 @ Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole.
fin@Job:7:19 @ Etkö koskaan käännä pois katsettasi minusta, etkö hellitä minusta sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi?
fin@Job:8:2 @ "Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?
fin@Job:8:4 @ Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.
fin@Job:8:12 @ Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.
fin@Job:8:19 @ Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'
fin@Job:9:6 @ hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
fin@Job:9:11 @ Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
fin@Job:9:22 @ Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
fin@Job:9:24 @ Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot - ellei hän, kuka sitten?
fin@Job:9:29 @ Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?
fin@Job:9:32 @ Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
fin@Job:10:1 @ "Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa,
fin@Job:10:5 @ Ovatko sinun päiväsi niinkuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi niinkuin miehen vuodet,
fin@Job:10:15 @ Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en kuitenkaan voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen.
fin@Job:10:20 @ Ovathan päiväni vähissä; hän antakoon minun olla rauhassa, hän kääntyköön minusta pois, että hiukkasen ilostuisin,
fin@Job:11:4 @ Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.
fin@Job:11:14 @ mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi -
fin@Job:12:24 @ Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
fin@Job:13:2 @ Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
fin@Job:13:3 @ Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
fin@Job:13:8 @ tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
fin@Job:13:12 @ Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
fin@Job:13:23 @ Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
fin@Job:13:24 @ Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
fin@Job:13:26 @ koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
fin@Job:14:8 @ Vaikka sen juuri vanhenee maassa ja sen kanto kuolee multaan,
fin@Job:14:14 @ Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? Minä vartoaisin kaikki sotapalvelukseni päivät, kunnes pääsyvuoroni joutuisi.
fin@Job:14:17 @ rikokseni olisi sinetillä lukittuna kukkaroon, ja pahat tekoni sinä peittäisit piiloon.
fin@Job:14:19 @ vesi kuluttaa kivet, ja rankkasade huuhtoo pois maan mullan; niin sinä hävität ihmisen toivon.
fin@Job:14:20 @ Sinä masennat hänet iäksi, ja hän lähtee; sinä muutat hänen muotonsa ja lähetät hänet menemään.
fin@Job:14:21 @ Kohoavatko hänen lapsensa kunniaan - ei hän sitä tiedä, vaipuvatko vähäisiksi - ei hän heitä huomaa.
fin@Job:15:7 @ Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
fin@Job:15:24 @ Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
fin@Job:15:29 @ jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
fin@Job:16:9 @ Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
fin@Job:16:13 @ hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
fin@Job:16:14 @ Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
fin@Job:16:17 @ vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
fin@Job:17:3 @ Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
fin@Job:17:4 @ Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
fin@Job:17:7 @ Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
fin@Job:17:11 @ Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
fin@Job:18:13 @ Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
fin@Job:18:21 @ Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
fin@Job:19:4 @ Olenko todella hairahtunut, yöpyykö hairahdukseni minun luonani?
fin@Job:19:11 @ Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua vihollisenansa.
fin@Job:19:14 @ Läheiseni ovat minusta luopuneet, ja uskottuni ovat unhottaneet minut.
fin@Job:19:15 @ Ne, jotka talossani majailevat, ja palvelijattareni pitävät minua muukalaisena, minä olen tullut vieraaksi heidän silmissään.
fin@Job:19:17 @ Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni, hajuni on äitini pojista ilkeä.
fin@Job:19:18 @ Poikasetkin halveksivat minua; kun nousen, niin he puhuvat minusta pilkkojaan.
fin@Job:19:25 @ Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
fin@Job:19:29 @ niin peljätkää miekkaa, sillä viha on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä, tietääksenne, että tuomari on."
fin@Job:20:2 @ "Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
fin@Job:20:3 @ Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
fin@Job:20:11 @ Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
fin@Job:20:12 @ Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
fin@Job:20:15 @ Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
fin@Job:20:21 @ Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
fin@Job:20:23 @ Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
fin@Job:20:29 @ Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
fin@Job:21:8 @ Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
fin@Job:21:11 @ Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
fin@Job:21:19 @ Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
fin@Job:21:27 @ Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
fin@Job:21:34 @ Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne - niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
fin@Job:22:8 @ Kovakouraisen omaksi tuli maa, ja vain korkea-arvoinen sai siinä asua.
fin@Job:22:10 @ Sentähden paulat nyt sinua ympäröivät, ja äkillinen peljästys kauhistuttaa sinut -
fin@Job:22:16 @ ne, jotka kukistettiin ennen aikojaan ja joiden perustuksen virta huuhtoi pois,
fin@Job:22:19 @ Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viaton pilkkaa heitä:
fin@Job:22:30 @ Hän pelastaa senkin, joka ei ole viaton; sinun kättesi puhtauden tähden hän pelastuu."
fin@Job:23:2 @ "Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
fin@Job:23:10 @ Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
fin@Job:23:12 @ Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
fin@Job:23:13 @ Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
fin@Job:23:15 @ Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
fin@Job:23:17 @ Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."
fin@Job:24:13 @ Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.
fin@Job:26:7 @ Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
fin@Job:26:9 @ Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
fin@Job:27:7 @ Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.
fin@Job:27:12 @ Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?
fin@Job:27:13 @ Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.
fin@Job:28:6 @ Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.
fin@Job:28:12 @ Mutta viisaus - mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
fin@Job:28:15 @ Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.
fin@Job:28:17 @ Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.
fin@Job:28:18 @ Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.
fin@Job:28:20 @ Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
fin@Job:28:23 @ Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.
fin@Job:28:27 @ silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.
fin@Job:29:4 @ Jospa olisin niinkuin kukoistukseni päivinä, jolloin Jumalan ystävyys oli majani yllä,
fin@Job:29:13 @ Menehtyväisen siunaus tuli minun osakseni, ja lesken sydämen minä saatoin riemuitsemaan.
fin@Job:29:14 @ Vanhurskaudella minä vaatetin itseni, ja se verhosi minut; oikeus oli minulla viittana ja päähineenä.
fin@Job:29:20 @ Kunniani uudistuu alati, ja jouseni nuortuu minun kädessäni.'
fin@Job:30:9 @ Heille minä olen nyt tullut pilkkalauluksi, olen heidän jutuksensa joutunut;
fin@Job:30:11 @ Sillä Jumala on höllentänyt jouseni jänteen ja nöyryyttänyt minut, eivätkä he enää suista julkeuttaan minun edessäni.
fin@Job:30:25 @ Vai enkö minä itkenyt kovaosaisen kohtaloa, eikö sieluni säälinyt köyhää?
fin@Job:30:27 @ Sisukseni kuohuvat lakkaamatta, kurjuuden päivät ovat kohdanneet minut.
fin@Job:30:28 @ Minä käyn murheasussa, ilman päivänpaistetta; minä nousen ja huudan väkijoukossa.
fin@Job:31:1 @ "Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
fin@Job:31:9 @ Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,
fin@Job:31:16 @ Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
fin@Job:31:19 @ Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,
fin@Job:31:24 @ Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',
fin@Job:31:32 @ Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.
fin@Job:31:36 @ Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
fin@Job:31:38 @ Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,
fin@Job:31:39 @ jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
fin@Job:32:6 @ Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille.
fin@Job:32:10 @ Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
fin@Job:32:20 @ Tahdon puhua, saadakseni helpotusta, avata huuleni ja vastata.
fin@Job:33:3 @ Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
fin@Job:33:10 @ Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
fin@Job:33:13 @ Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
fin@Job:33:16 @ silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
fin@Job:33:17 @ kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
fin@Job:33:23 @ Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
fin@Job:34:10 @ Sentähden kuulkaa minua, te ymmärtäväiset miehet: Pois se! Ei Jumalassa ole jumalattomuutta eikä Kaikkivaltiaassa vääryyttä.
fin@Job:34:11 @ Vaan hän kostaa ihmiselle hänen tekonsa ja maksaa miehelle hänen vaelluksensa mukaan.
fin@Job:34:14 @ Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttaisi luokseen henkensä ja henkäyksensä,
fin@Job:34:17 @ Taitaisiko todella se hallita, joka vihaa oikeutta? Vai tuomitsetko sinä syylliseksi tuon Vanhurskaan, Voimallisen,
fin@Job:34:19 @ joka ei pidä päämiesten puolta eikä aseta rikasta vaivaisen edelle, koska he kaikki ovat hänen kättensä tekoa?
fin@Job:34:21 @ Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä, ja hän näkee kaikki hänen askeleensa.
fin@Job:35:3 @ että kysyt, mitä se sinua hyödyttää: 'Hyödynkö siitä sen enempää, kuin jos syntiä teen?'
fin@Job:36:5 @ Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
fin@Job:36:18 @ Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
fin@Job:36:22 @ Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
fin@Job:36:30 @ Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
fin@Job:37:3 @ Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti.
fin@Job:37:4 @ Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa.
fin@Job:37:16 @ Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?
fin@Job:37:24 @ Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."
fin@Job:38:2 @ "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
fin@Job:38:5 @ Kuka on määrännyt sen mitat - tottapa sen tiedät - tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
fin@Job:38:6 @ Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
fin@Job:38:20 @ että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
fin@Job:38:21 @ Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
fin@Job:38:27 @ niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
fin@Job:39:3 @ Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
fin@Job:39:9 @ sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?
fin@Job:39:14 @ Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?
fin@Job:39:16 @ Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?
fin@Job:39:19 @ Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.
fin@Job:39:20 @ Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.
fin@Job:39:22 @ Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?
fin@Job:39:23 @ Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.
fin@Job:39:26 @ Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.
fin@Job:39:32 @ Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.
fin@Job:39:33 @ (39:30) Sen poikaset särpivät verta, ja missä on kaatuneita, siellä on sekin."
fin@Job:40:6 @ Anna vihasi kiivastuksen purkautua, ja masenna katseellasi kaikki ylpeät.
fin@Job:40:11 @ Katso, sen voima on lanteissa, sen väkevyys vatsalihaksissa.
fin@Job:40:12 @ Se ojentaa jäykäksi häntänsä kuin setripuun, sen reisijänteet ovat lujiksi punotut.
fin@Job:40:13 @ Sen luut ovat niinkuin vaskiputket, sen nikamat niinkuin raudasta taotut.
fin@Job:40:14 @ Se on Jumalan töiden esikoinen; sen luoja ojentaa sille miekan.
fin@Job:40:17 @ Lootuspensaat peittävät sen varjoonsa, puron pajut ympäröivät sitä.
fin@Job:40:18 @ Jos virta hätyyttää, ei se säikähdy, se on huoleton, kuohukoon vaikka itse Jordan sen kitaan.
fin@Job:40:19 @ Kukapa kävisi kiinni sen silmiin, lävistäisi heittoaseella sen turvan?
fin@Job:40:20 @ Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
fin@Job:40:21 @ Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
fin@Job:40:23 @ Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
fin@Job:40:24 @ Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
fin@Job:40:25 @ Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
fin@Job:40:26 @ Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
fin@Job:40:27 @ (40:32) Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
fin@Job:40:28 @ (41:1) Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
fin@Job:41:3 @ En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
fin@Job:41:4 @ Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
fin@Job:41:5 @ Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
fin@Job:41:6 @ Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
fin@Job:41:9 @ Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
fin@Job:41:10 @ Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
fin@Job:41:11 @ Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
fin@Job:41:12 @ Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
fin@Job:41:13 @ Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
fin@Job:41:14 @ Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
fin@Job:41:15 @ Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
fin@Job:41:17 @ Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
fin@Job:41:19 @ Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
fin@Job:41:21 @ Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
fin@Job:41:23 @ Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
fin@Job:41:24 @ Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
fin@Job:42:3 @ 'Kuka peittää minun aivoitukseni taitamattomasti?' Siis on niin: minä puhuin ymmärtämättömästi, asioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää.
fin@Job:42:6 @ Sentähden minä peruutan puheeni ja kadun tomussa ja tuhassa."
fin@Job:42:7 @ Mutta senjälkeen kuin Herra oli puhunut Jobille nämä sanat, sanoi Herra teemanilaiselle Elifaalle: "Minun vihani on syttynyt sinua ja sinun kahta ystävääsi kohtaan, koska ette ole puhuneet minusta oikein niinkuin minun palvelijani Job.
fin@Job:42:8 @ Ottakaa siis seitsemän mullikkaa ja seitsemän oinasta, käykää minun palvelijani Jobin luo ja uhratkaa puolestanne polttouhri, ja minun palvelijani Job rukoilkoon teidän puolestanne. Tehdäkseni hänelle mieliksi en saata teitä häpeälliseen rangaistukseen siitä, ettette puhuneet minusta oikein niinkuin minun palvelijani Job."
fin@Job:42:12 @ Ja Herra siunasi Jobin elämän loppupuolta vielä enemmän kuin sen alkua, niin että hän sai neljätoista tuhatta lammasta, kuusi tuhatta kamelia, tuhat härkäparia ja tuhat aasintammaa.
fin@Job:42:16 @ Tämän jälkeen Job eli vielä sataneljäkymmentä vuotta ja sai nähdä lapsensa ja lastensa lapset neljänteen polveen asti.
fin@Psalms:1:5 @ Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.
fin@Psalms:4:2 @ Vastaa minulle, kun minä huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala, joka ahdingossa avarrat minun tilani. Armahda minua, kuule minun rukoukseni.
fin@Psalms:5:2 @ Ota korviisi minun sanani, Herra, huomaa huokaukseni.
fin@Psalms:6:10 @ Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.
fin@Psalms:6:11 @ Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois.
fin@Psalms:7:1 @ Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta.
fin@Psalms:7:7 @ Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.
fin@Psalms:7:8 @ Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.
fin@Psalms:7:13 @ Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;
fin@Psalms:7:15 @ Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.
fin@Psalms:7:16 @ Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.
fin@Psalms:8:3 @ Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.
fin@Psalms:9:3 @ Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
fin@Psalms:9:4 @ Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.
fin@Psalms:9:8 @ Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.
fin@Psalms:9:17 @ Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. - Kanteleen välisoitto. Sela.
fin@Psalms:10:4 @ Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta". "Ei Jumalaa ole" - siinä kaikki hänen ajatuksensa.
fin@Psalms:10:9 @ Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.
fin@Psalms:10:11 @ Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".
fin@Psalms:10:14 @ Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.
fin@Psalms:10:17 @ Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi,
fin@Psalms:11:2 @ Sillä katso, jumalattomat jännittävät jousensa, ovat panneet nuolensa jänteelle oikeamielisiä pimeässä ampuaksensa.
fin@Psalms:12:6 @ "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".
fin@Psalms:12:7 @ Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.
fin@Psalms:13:5 @ ettei minun viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", etteivät ahdistajani riemuitsisi, kun minä horjun.
fin@Psalms:14:2 @ Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.
fin@Psalms:14:4 @ Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa?
fin@Psalms:15:3 @ joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi;
fin@Psalms:16:9 @ Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
fin@Psalms:17:1 @ Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta.
fin@Psalms:17:4 @ Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä.
fin@Psalms:17:6 @ Minä huudan sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle, Jumala; kallista korvasi minun puoleeni, kuule minun puheeni.
fin@Psalms:17:11 @ He ovat kintereillämme, he jo kiertävät meidät, he vaanivat silmillään, lyödäksensä maahan.
fin@Psalms:17:15 @ Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella.
fin@Psalms:18:3 @ Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.
fin@Psalms:18:12 @ hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.
fin@Psalms:18:19 @ He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
fin@Psalms:18:24 @ Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
fin@Psalms:18:25 @ Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.
fin@Psalms:18:32 @ Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme -
fin@Psalms:18:36 @ Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi.
fin@Psalms:18:41 @ Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.
fin@Psalms:18:46 @ Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.
fin@Psalms:18:47 @ Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,
fin@Psalms:18:50 @ Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,